Vuoden 2013 ajatuksia ja tapahtumia

Mitäs meille jäi vuodesta 2013 käteen? Niin paljon hyvää, mutta myös valitettavasti ikävääkin. Ikävät ensin, koska ne tapahtuivat ensin:

Helmikuun lopulla Lunalle tuli täysin yllättäen välilevynpullistuma lannerankaan, taustalla ei ollut minkäänlaista traumaa, joku siellä selässä vaan pääsi pettämään. Luna joutui noin neljäksi viikoksi koppi lepoon. Aika kamala paikka koiralle joka on tottunut liikkumaan paljon ja treenaamaan säännöllisesti. Mutta ihme kyllä Luna sopeuti tilanteeseen hyvin ja rauhallisesti, henkisesti tämä aika oli minulle paljon rankempaa. Koppi levon jälkeen aloteltiin normaalia arkea hiljalleen ja varovasti, aluksi vain pihalla sitten pikkuhiljaa käveltiin kortteli ympäri ja niin edelleen. Hitaasti mutta varmasti alkoi Lunan toipuminen.

Kun Luna alkoi olemaan parempaan päin, Kron alkoi yhtenä iltana ontumaan. Mulle tuli heti pelko perseeseen, muistot Kodan kyynärnivelten operoinnista tulivat väkisin mieleeni. Levolla aloitettiin, sitten tuli mukaan kipulääkkeet, lopulta Kronin etupää kuvattiin. Oikeasta olasta löytyi ocd, joka operoitiin muutama viikko ontuman huomaamisesta. Onneksi olassa on ennuste parempi kuin kyynärissä ja el.lääkäriltä saatiin lupa jatkaa normaalia elämää harrasuksineen kaikkineen, kunhan leikkauksesta on toivuttu. Kron toipui nopeasti, paljon nopeammin kuin Koda aikoinaan, Kron oli reilun kuukauden jälkeen täysin oireeton ja Kodalla meni lähes vuosi. No eipä niitä voi verrata keskenään kun kaksi eri niveltä kyseessä. Mutta itse yllätyin kuinka nopeasti toinen oli kunnossa.

Jatketaan positiivisilla asioilla:

Kronin pentuaika treenattiin paljon tokoa ja kesällä käytiin useamman kerran paimentamassa. Paimennuksessa ohjaaja on vaan valitettavasti ihan kuutamolla, Kron osaisi varmasti paljon enemmän jos minäkin osaisin. Toki on näilläkin taidoilla jotain saatu aikaiseksi. 

Agia aloiteltiin varovasti vasta kesän lopulla, ja hui mikä vauhti! Olin kyllä ihan hukassa, luulin olevani ihan kohtuu hyvä ohjaaja, juu Lunan kanssa ehkä, mutta Kronin ohjaaminen onkin ihan toista. Aluksi Kron flänkkäsi paljon esteillä, ja tuntui että se lähtee lapasesta. Paljon hallintaa ja haltuunottoja kuului meidän treenisuunnitelmiin, mutta silti kaipasin jonkun joka sanoo minulle mitä pitää tehdä, että teen oikein. Marraskuun alussa alotettiin treenit Oreniuksella, ja kylläpä on kannattanut. Vieläkin olen epävarma jossain asoissa, mutta pikkuhiljaa olen oppinut rytmittämään ohjauksen Kronin vauhdin mukaan. Jostain selkärangan ytimestä tulee satunnaisesti vieläkin tyyli jolla Lunaa ohjasin, mutta eiköhän se yhteinen rytmi löydy sieltä ajan kanssa.

Tammikuusssa aloitettiin agi treenit myös Lotta Vuorelan rymässä. Ja olen tykännyt todella paljon, Lotta antaa paljon uutta ja erilaista näkökulmaan ohjaamiseen Juhaan verrattuna. Juha taas saa tällaisen tampioon taottua jonkun asian vaikka kädestäpitäen näyttämällä, jos ei muuten uppoa. Hienoja koutseja molemmat! Tässä pieni pätkä Lotan treeneistä. 

Toko puolella treenailtiin sen verran ahkerasti että käytiin korkkaamassa alo ja sen jälkeen avo. Alo:sta 1-tulos 187,50p. ja luokkavoitto, avo:sta 1-tulos 170p. ja 2.sija. Hieno pieni, nämä molemmat tulokset alle yksi vuotiaana! Seuraavksi treenaillaan voittaja kuntoon, kiire sinne ei vielä ole ehkä ensi kesän tavotteisiin tämän voisi lukea. Ja saattaapi jotain muutakin olla suunnitteilla ;)

Kron kävi myös luusto kuvissa nyt tammikuussa ja tulivat hienoina takaisin B/B ja 0/0, jes! Myös olat näyttivät olevan knnossa!

Mitä sitten Lunalle kuuluu? Luna toipui välievynpullistumast hitaasti mutta varmasti, joskus kesän lopulla se alkoi olla normaalissa kunnossa. El.lääkäri oli sitä mieltä ettei hyvää harrastusta (agia) kannata lopettaa yhden kerran takia. Ja itse jo vähän mietinkin, että jos Lunan olisi saanut siirrettyä medeihin että oltaisiin jatkettu. Mutta mutta... riski uusimiselle on kuitenkin olemassa ja Luna täytti syksyllä jo seitsemän. Enkä halua “vanhaa” koiraa joutua leikkaamaan (mikä on aika yleistä jos uusiutuu). Joten niinpä päätin jättää rakkaani eläkkelle, saapi toinen vanhentua rauhassa ilman kipuja. Ja koen kyllä tehneeni oikean ratkaisun, Luna on joskus oikein pitkän lenkin tai riekkumisen jälkeen aika kankea. Jonka takia jäkimmäinen on nykyään Lunalta lähes tulkoon kiellettyä, joskus toki annan sen revitellä kunhan on hyvin lämpätty ennen sitä.  Tietysti välillä tulee surku kun Luna huutaa hallin tai kentän laidalla kun Kron treenaa. Hömppä agia, tokon lisäksi, se on päässyt ilman rimoja satunnaisesti tekemään.. pysyy mieli virkeänä.

Tavotteita vuodelle 2014:

Tavotteet on kai hyvä kirjoittaa ylös että niistä tulee pidettyä kiinni? Kokeillaan ainakin...

Kron:

Agissa kisa uran aloittaminen kunhan koen olevamme valmiita, mutta toivottavasti oltaisiin jo vuoden lopussa 3-luokassa.

Tokossa voittajan korkkaaminen ja 1-tulos, evl treenien aloittaminen.

Paimennus, hienoa jos päästäisiin myös kisaamaan tässä lajissa. Mutta se riippuu ihan siitä miten paljon pääsemme treenaamaan kevään ja kesän aikana. Tästä ei oteta paineita, tehdään se mikä osataan ja mihin meidän aika riittä.

Luna:

Ei sen kummosempia tavotteita, kun terveenä pysyminen. Ehkä ja todellakin ehkä voisin kokeilla vielä tokoilla sen kanssa niin että saisimme TK1:sen.